La grande odissea delle cuffie di Valco 2019!

Suona come un titolo pomposo? Eppure anche questa è la roba in cui ci siamo messi.

Ma partiamo proprio dall'inizio dell'anno, da quando io sono saltato su questa slitta senza volante e senza freni. 

Ah, chi sarei “io”? Non correre, i nomi arriveranno più avanti, e saranno di quelli da far tremare i più deboli e vergognare un finlandese.

A inizio anno ho capito che mi servivano delle cuffie noise cancelling decenti da viaggio e zac, l'algoritmo di Facebook mi ha letto le onde alfa e nello stesso identico secondo mi ha sparato davanti una pubblicità di Valco in cui cercavano di vendermi, o forse mi stavano prendendo per il culo in faccia, non ne sono ancora sicuro, le Pulasorsa e le Sorsa o qualche altra cuffia strana del genere.

E io, seduta stante, ho mandato una mail ai ragazzi, mi sono presentato per bene e ho chiesto la possibilità di mettere alla prova le loro cuffie e di scrivere il mio illuminato feedback sull'arnese.

(Piccola nota a margine e un po' di contesto prima di andare avanti: io con le cuffie ho un rapporto piuttosto passionale e la mia comprensione dell'argomento è abbastanza profonda)

Le ho ascoltate e maltrattate per un bel po', le ho smontate pezzo per pezzo e ho studiato di cosa si nutrono davvero, e dopo le ho più o meno lodate insultandole: per quel che costano sono pure buone, ma ci buttano via una quantità spaventosa di potenziale.

La controreplica in puro stile Valco è stata: 

”Allora progettatele v*ttu voi di meglio, così le mettiamo in vendita...”

Beh, non è che ci sia voluto molto a convincermi. Poco dopo mi sono ritrovato nell'ufficio dei ragazzi a bere birra e a disegnare una barca da chiesa sulla lavagna a fogli mobili. Da lì, pian piano, insieme a un paio di ragazzotti ingegneri, ha cominciato a prendere forma la ricetta per delle cuffie eccellenti. 

Adesso probabilmente è il momento giusto per presentarmi e iniziare a droppare un po' di nomi

Mi chiamo Jasse “Jazmanaut” Kesti e sono un audiofilo.

Faccio questo mestiere dell'audio da ormai una ventina d'anni abbondanti, sia in studio che nel live. 

Su internet saltano fuori ben più di cento dischi con il mio nome sopra, e dovete andarvela proprio a cercare una forma musicale che io non sia andato a smanacciare, dai Tehosekotin a Jorma Hynninen. Dai Texas Fagot al Balletto Nazionale.

Negli ultimi anni, nel live ho mixato tra gli altri Tuure Kilpeläinen, Elastinen, Laura Närhi, Jukka Poika, Emma Salokoski, Soul Captain Band e un sacco di altri artisti da prima e da ultima fila. Senza nemmeno parlare della progettazione dei sistemi e dei mastering audio.

Oggi mando avanti anche il mio studio di mastering, Kesthouse, che trovate all'indirizzo www.kesthouse.com

Quindi, partendo da questo, per me una riproduzione sonora senza compromessi è di importanza assoluta, ed è quello che inseguo da tutta la vita adulta. E non è un tema da poco. Il puro smanettamento ingegneristico e una comprensione totale della fisica del suono da soli non bastano, perché nell'equazione bisogna mettere anche la psicofisica. Alla fine, infatti, l'essere umano è la variabile più grande, ed è a lui che il prodotto finale va destinato, che si tratti della musica stessa o del dispositivo con cui quella musica ce la godiamo.

In altre parole, se progettassi per me stesso una cuffia microscopicamente precisa ed estremamente neutra, la maggior parte dei consumatori la troverebbe noiosa e senz'anima. 

D'altra parte, se da una cuffia si cerca solo la pura atmosfera e ci si dimentica dell'equazione precisione e del cosiddetto lato scientifico, allora vengono fuori Beats e simili mostruosità, che nei primi minuti sembrano impressionanti con i loro megaturbobassi, ma che molto presto ti anestetizzano con la loro poltiglia sonora e la mancanza di separazione. 

Ma non ci siamo messi a fare soprammobili, bensì cuffie fottutamente buone e davvero utili. Qui ci siamo concentrati soprattutto sull'essenziale, cioè l'esperienza d'ascolto, e la stiamo rifinendo alla perfezione non solo a orecchio, ma anche con misurazioni precise.

Certo, non è che ci dispiaccia se le cuffie hanno anche un bell'aspetto.

Siccome nessuno di noi è sfacciatamente ricco, le cuffie dovevano ovviamente essere anche qualcosa che la gente potesse permettersi davvero. Cablaggi dorati e cuscinetti in pelle di struzzo li abbiamo lasciati perdere, e ci siamo concentrati sul fare cuffie semplicemente dannatamente buone da usare e da ascoltare.

Le prime cuffie progettate da noi in Finlandia sono quasi pronte per la vendita jDai beta tester in giro per il mondo sono arrivati commenti talmente entusiasti che sento forte che ci siamo superati. Poi certo, l'anno prossimo e quello dopo ci supereremo di nuovo, e ancora meglio.

Ascoltate, è una sensazione parecchio imbarazzante quando metti le cuffie in testa a qualcuno e quello dopo un attimo si mette a piangere, lancia gli auricolari dell'iPhone nel fosso e poi non si rifiuta più di ridarti le cuffie. E quelle a quel punto erano ancora solo versioni beta. I kid you not!

Il primo piccolo lotto arriva presto in prevendita, ma a giudicare dall'interesse sparisce in un giorno. Man mano che il nostro progetto cuffie va avanti, facciamo arrivare altre informazioni.

Kuulostaako mahtipontiselta otsikolta? No niin vain on tämäkin mihin on ryhdytty.

Mutta lähdetäänpäs ihan vuoden alusta liikkeelle, kun minä hyppäsin tähän ratittomaan ja jarruttomaan rattikelkkaan mukaan. 

Ai kuka ”minä”? Älä hätäile, namedroppauksia kyllä tulee myöhemmin, niin että heikompaa hirvittää ja suomalaista hävettää.

Tajusin alkuvuodesta tarvitsevani reissunpäälle asiallisia vastamelukuulokkeita ja kas, Facebook-algoritmi luki alfa-aaltoni ja pukkasi näkyviin samalla sekunnilla Valcon mainoksen, jossa minulle kaupattiin (tai vittuiltiin päin naamaa, en vieläkään ole varma) Pulasorsia ja Sorsia tms. kummallisia kuulokkeita.

No minähän pistin siltä istumalta sähköpostia pojille, esittelin kiltisti itseni ja pyysin mahdollisuutta koeponnistaa heidän luurinsa ja kirjoittaa valistuneen palautteeni kapineitten johdosta.

(Semmoinen välihuomautus ja konteksti tähän väliin, ennen kuin edetään, että suhtaudun kuulokkeisiin aika intohimoisesti ja ymmärrykseni niistä on melko syvällinen)

Kuuntelin ja pahoinpitelin niitä aikani, purin ne osiin ja tutkin, mitä ne on oikeasti syönyt ja sen jälkeen silleen vähän niinkuin kehuin haukkumalla ne nykyiset mallit, että hintaisekseen ihan hyvät, mutta niissä menee järkyttävä määrä potentiaalia hukkaan.

Vastapalaute Valcon tyyliin oli, että: 

”No suunnittele v*ttu itte paremmat, niin otetaan myyntiin...”

No ei tarvinnut enempää yllyttää. Kohta huomasin olevani poikien toimistolla juomassa kaljaa ja piirtelemässä kirkkovenettä fläppitaululle. Siitä pikkuhiljaa parin insinööripoikien kanssa alkoi hahmottua erinomaisten kuulokkeiden resepti. 

Nyt lienee hyvä kohta esitellä itseni ja droppailla niitä nimiä

Nimeni on Jasse ”Jazmanaut” Kesti ja olen audiofiili.

Olen tehnyt äänihommia ammatikseni nyt rapiat parikymmentä vuotta, niin studiossa kuin livehommissakin. 

Internet löytää toistasataa levyä, jossa on mun nimeni ja sellaista musiikinmuotoa saa etsiä, mitä en olisi mennyt sörkkimään, Tehosekottimesta Jorma Hynniseen. Texas Fagotista Kansallisbalettiin.

Livehommissa olen miksaillut lähivuosina mm. Tuure Kilpeläistä, Elastista, Laura Närheä, Jukka Poikaa, Emma Salokoskea, Soul Captain Bandia ja lukuisia muita etu- ja takarivin artisteja. Puhumattakaan systeemisuunnitteluista ja äänimestaroinneista.

Nykyään pyöritän myös omaa Kesthouse -masterointistudiota, jonka löytää osoitteesta www.kesthouse.com

Eli tältä pohjalta tinkimätön äänentoisto on minulle ensiarvoisen tärkeää ja olen sitä jahdannut koko aikuisikäni. Eikä aihe ole pienen pieni. Pelkkä insinöörimäinen puuhailu ja äänen fysiikan kokonaisvaltainen ymmärtäminen ei yksin riitä, vaan yhtälöön pitää ottaa myös psykofysiikka. Ihminen kun on loppupeleissä se suurin muuttuja, jolle se lopputuote pitää suunnata, oli kyse sitten itse musiikista, tai laitteesta jolla sitä musiikkia nautitaan.

Toisin sanoen, jos minä suunnittelisin itselleni mikroskooppisen tarkan ja äärimmäisen neutraalin kuulokkeen, niin suurin osa kuluttajista kokisi sen tylsänä ja hengettömänä. 

Sitten toisaalta, jos kuulokkeelta haetaan vain pelkkää fiilistä ja unohdetaan yhtälöstä tarkkuus ja se ns. tiedepuoli, niin saadaan aikaiseksi beatseja ja samankaltaisia hirvityksiä, jotka kuulostavat ensimäiset minuutit vaikuttavilta megaturbobassoineen, mutta puuduttavat hyvin pian mössöydellään ja erottelun puutteellaan. 

Mutta me ei nyt lähdettykään tekemään somisteita, vaan helvetin hyviä ja käyttökelpoisia kuulokkeita. Tässä kohtaa keskityttiin eniten olennaiseen, eli kuuntelukokemukseen ja hierotaan se paitsi korvakuulolta, myös tarkoilla mittauksilla viimeisen päälle kuntoon.

Tokikaan ei haittaa, vaikka ne kuulokkeet näyttävätkin hyvältä.

Koska me ei kukaan olla poskettoman rikkaita, piti kuulokkeiden olla toki sellaiset, joihin ihmisillä olisi oikeasti myös varaa. Kultaiset kaapeloinnit ja strutsinnahkaiset pehmusteet jätettiin nyt väliin ja keskityttiin siihen, että kuulokkeet ovat vain yksinkertaisesti pirun hyvät käyttää ja kuunnella.

Ensimmäiset meidän Suomessa suunnittelemat kuulokkeet on pian valmiita myyntiin ja betatestaajilta maailmalta on tullut niin ylistäviä kommentteja, että musta tuntuu vahvasti, että me ollaan ylitetty itsemme. Toki sitten ensi vuonna ja sen jälkeen ylitetään itsemme taas uudestaan ja vielä paremmin.

Se on kuulkaas vaivaannuttava tunne, kun panet ihmiselle luurit päähän ja se rupeaa hetken kuluttua itkemään, heittää iphonen korvanappinsa jonkkaan, eikä suostu enää luovuttamaan kuulokkeita takaisin. Ja ne oli vasta betaversiot siinä vaiheessa. I kid you not!

Ensimmäinen pieni erä tulee pian ennakkomyyntiin, mutta kiinnostuksesta päätellen menee päivässä. Sitä mukaa kun meidän kuulokeprojekti etenee, laitetaan lisää tietoa tulemaan.